20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 12.11.2021

Sipponen Juha

Juha Sipponen tutkaili kesäkuun viimeisenä päivänä Honeybee-lajikkeen marjojen väriä. Kukinnasta sadonkorjuuseen kestää 5–6 viikkoa.

Hauholaiselle Rauhalan luomutilan pelloille istutettiin toissa keväänä ensimmäiset marjasinikuusaman eli hunajamarjan taimet.  Etenkin marjan terveysvaikutukset kiinnostavat kuluttajia, joiden ennakkotilauksia Juha Sipponen päässee ensi vuonna toteuttamaan.    

Teksti ja kuvat: AnnaMarja Vilander

Kun viherrakennusalalla pitkään toiminut Juha Sipponen osti maatilan muutama vuosi sitten Hauhon Eteläisestä, mukana tuli vuosia pajukoitunut pelto. Sen viljelyyn saattaminen oli Sipposelle ensiarvoista.

– Mietin eri vaihtoehtoja. Mansikka ei tullut kysymykseen, koska ei ole saatavilla vaihtomaita ja se työllistää huomattavan paljon. Puutarha-alan asiantuntija Marja Kallela vinkkasi hunajamarjasta, josta aloin etsiä tietoja, Sipponen selvittää. 

– Viljely tuli mahdolliseksi, kun EU hyväksyi marjat markkinoitaviksi elintarvikkeena vuonna 2018, hän jatkaa.

Kunnostusta ja lisäoppia  

Vuonna 2018 parin hehtaarin peltoala raivattiin ja kesannoitiin. Kastelua silmällä pitäen kaivettiin 1 500 kuution vesiallas, josta riitti hyvin tänäkin kesänä kasteluvettä. 

Hiesumaalle levitetiin Humuspehtoorin Ehta-maanparannusainetta 97 tonnia.  Samanaikaisesti Sipponen haki lisäoppia viljelyyn.  

– Paljon keskustelin Kepilän Luomun Hannu Tammiston kanssa. Sain tietoa marjasta ja sen tuotannosta, hän kiittelee. 

Pellot ovat nyt luomutuotannossa. Luomutuotettuja marjoja Sipponen voi myydä ensimmäistä kertaa vuonna 2023.  

Lajikkeita kokeillen

Ensimmäiset taimet ostettiin Huhdan Taimiston kautta Blomqvistin Taimistolta. Keväällä 2020 istutettiin kolmea eri lajiketta: Honeybee, Vostorg ja Jugana. 

– ’Jugana’ on hidas kasvuunlähdössä, eikä se ole tehnyt vielä yhtään marjaa. Honeybee- ja Vostorg -lajikkeiden alle vuoden vanhoissa pensaissa oli marjoja, Sipponen kertoo.  

Vostorg ja Jugana ovat venäläisiä lajikkeita ja Honeybee on kanadalainen. 

Tänä vuonna istutettiin 4 500 uutta tainta, joista osa on kanadalaista Aurora-lajiketta. Taimet Sipponen hankki tänä vuonna Puolasta Yrjö Tanilan kautta. Nyt viljelyssä on yhteensä 5 500 tainta.   

Sipponen pensas

Taimet istutetaan katekankaaseen, jonka alla ovat tihkuletkut.

Käsityötä riittää

Ennen taimien istutusta Mypex-kankeeseen tehtiin istutusviillot ja asetettiin tihkuletkut. 

Tähän mennessä lannoitusta ei ole tarvittu, sillä maanparannusaine ja Nekon merileväuutevalmiste ovat riittäneet. Ensi keväästä lähtien on tarkoitus antaa tihkuletkujen kautta luomulannoitteita.  

Taimiväli on 85 senttiä ja riviväli 2,5 metriä, mutta kolme metriä olisi Sipposen mukaan hyvä.  

Kitkemiseen ja rivivälien siistinä pitämiseen kuluu aikaa. 

– Rivivälin reunojen siistissä kunnossa pitäminen siimaleikkurilla merkitsee yhdeksän kilometrin kävelyä. Rivivälileikkurilla ajetaan neljä tuntia kerrallaan. 

Tuholaisia tai tauteja ei kasvustossa ole toistaiseksi ollut, sen sijaan linnut ja kauriit ovat ongelmana. 

– Kauriita voi torjua matalalla riista-aidalla, mutta lintuja ei juuri mitenkään. Verkottaminen on hankalaa, mutta sitä pitäisi kokeilla vanhemmille pensaille, miettii Sipponen. 

Kasvi on vaatimaton ravinteiden suhteen, mutta kastelua se tarvitsee. Kuluneena kesänä puolentoista kuukauden aikana kasteltiin joka päivä 4–6 tuntia.    

Marjoja maisteltu

’Honeybeen’ ja ’Vostorgin’ pensaista saatiin viime vuonna maistiaiset. Tälle kesälle odotettiin jonkinlaista satoa, mutta toukokuun kylmyys ja sateisuus tekivät tehtävänsä. Mehiläiset eivät lentäneet eikä kimalaispesiä ollut silloin vielä tarpeeksi, joten pölyttyminen jäi vajaaksi. Sipponen  kertoo sadon olleen olematon.

Neljässä vuodessa pensas kasvaa noin 1,5-metriseksi ja tuottaa satoa jo täysillä. Kuuden vuoden kuluttua istutuksesta pensas on täysikasvuinen ja satoikäinen. 

– Satoa se antaa vuosikymmenet. Ennättää opetella viljelyn, Sipponen naurahtaa. 

Sipponen kyltti

Pakkausten ja myymälän logot ovat valmiina.

Selvät suunnitelmat

Mikäli ensi kevään kasvuolot ovat suotuisat, Sipponen odottaa sadoksi noin puolta kiloa pensasta kohti eli yhteensä 500 kiloa.

– Hunajamarjasta voidaan saada laskennallisesti hyvä sato. Puolalaisilla viljelmillä keskisato on 3–3,5 kiloa pensasta kohti, mutta se voi olla jopa 8–10 kiloa, Sipponen sanoo.  

Hänen mukaansa tulevien vuosien satomäärästä riippuu, hankitaanko sadonkorjuuta varten puimuri vai poimitaanko marjat jatkossakin käsin. 

Satoaika kestää noin kolme viikkoa ja marjat säilyvät kylmiössä jopa kolme viikkoa hyvinä.  

Keskustelut marjasinikuusaman terveellisyysvaikutuksista laajan tuttavapiirin kanssa ovat  herättäneet kiinnostusta ja mielenkiintoa. Vuoden 2022 sato on periaatteessa jo myyty. 

– Asiakkaat voivat joskus päästä itsepoimintaankin.  

Asiantuntijoiden ja ravinto-alan ammattilaisten kanssa on todettu sekin, että marjalla on monia erilaisia mahdollisuuksia jalostuksen suhteen.

– Odotukset ovat korkealla ja niissä painottuvat varsinkin marjan terveellisyyteen vaikuttavat tekijät, Juha Sipponen sanoo.  

Lue myös Puutarha&kauppa-lehti 3/2021.

Rauhalan luomutila 

  • Sijaitsee Hauholla
  • Juha Sipponen osti tilan 2018
  • Marjasinikuusaman viljely 2020
  • Pellot luomuviljelyssä
  • Lajikkeet: Honeybee, Vostorg, Jugana, Aurora
  • Viljelyssä 5 500 tainta
  • Yksi kausityöntekijä

Monen maun ja nimen terveysmarja 

Marjasinikuusama, hunajamarja, haskap – kasvi, jonka viljelyn lisääntymiseen lienee osaltaan vaikuttanut se, että EU hyväksyi Lonicera caerulea L. -kasvin marjat markkinoille kolmannesta maasta tulevana perinteisenä elintarvikkeena joulukuussa 2018.  

Marjasinikuusaman alkuperä juontaa Kaukoidästä löydettyihin sinikuusaman syötäviin luonnonkantoihin. Japanin lisäksi sitä viljellään Venäjällä, Kanadassa ja Pohjois-Amerikassa. EU-alueella hunajamarjaa viljellään varsinkin Puolassa, josta marjat on pääosin viety Japaniin. 

Kasvupaikan suhteen vaatimaton, puuvartinen, pystyhkö ja jäykkähaarainen pensas kestää jopa 45 asteen pakkasta. Sitä voidaan viljellä avomaan lisäksi katetussa viljelyssä. Saatavilla olevat lajikkeet ovat peräisin Japanista ja Venäjältä. Lajikejalostusta on tehty myös Kanadassa ja Puolassa. Suomalaisilla taimitarhoilla lajikkeita lisätään ulkomaisista jalosteista. 

Marjasinikuusama viihtyy kosteilla paikoilla. Istutusta seuraavien kolmen kasvukauden aikana on tärkeää huolehtia, ettei kasvu keskeydy kuivuuden vuoksi. Marjamuodostuksen aikaan kastelusta tulee huolehtia avomaalla tihkujen tai katetussa viljelyssä tippukastelun avulla. 

Lannoituksessa kasvia voidaan verrata perunaan, jolloin tavoitteena on 70 kiloa typpeä, 100 kiloa fosforia ja 400 kiloa kaliumia hehtaarille. Kasvinsuojelutarve on pieni, mutta jänikset, kauriit ja linnut ovat riesana. Hyönteispölytyksen varmistamiseksi istutetaan samaan aikaan kukkivia eri lajikkeita.  

Sato kypsyy heinä–elokuussa ja useimmiten samanaikaisesti.  Nuorista pensaista satoa voidaan saada kolme kiloa ja vanhemmista seitsemän kiloa pensasta kohti.

Marjat ovat sylinterinmuotoisia, hieman epämuotoisia ja syvänsinipunaisia. Kooltaan ne ovat kahdesta viiteen senttiä. Marjat ovat happaman makeita, muistuttaen pensasmustikan, vadelman ja herukan yhdistelmää. Maailmalla hunajamarja tunnetaan terveysmarjana, jonka antioksidanttipitoisuus on korkea. Marjat sisältävät runsaasti myös fenolihappoja, C- ja A-vitamiinia sekä muun muassa kaliumia.

Aikaisemmat jutut