20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 23.10.

Julkaistu Puutarha&kauppa-lehdessä 18.9.2020

porukkapellolla

Luomuliiton pellonpiennarpäivässä elokuun alussa tutustuttiin maahan. Kaivuri oli vetäissyt saveen noin 70 senttiä syvän kaivannon tutkittavaksi.

Teksti ja kuvat: Elina Vuori

Tiedätkö, miten peltosi voi? Miksi vesi seisoo jossain? Miksi ei kasvusto kukoista? Jo pelkkä lapiolla kuopaisu kertoo osaavalle tulkitsijalle paljon. Kuinka paljon tarvitaan voimaa? Millainen on mururakenne? Missä ovat juuret? Näkyykö matoja? Mahdollisten ongelmien korjaamiseksi onkin sitten usein tehtävä paljon ja pitkään töitä, mutta se kannattaa.

Harvoinhan säät ovat ihanteelliset viljelijälle, mutta 2010-luvulla oudot kesät ovat seuranneet toisiaan. Siksikin olisi erityisen tärkeää, että viljelymaa olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa niin kuivuuden kuin märkyyden varalle.

Maaeliöille hyvät olot

Kamparsin luomutilalla Sauvossa on taiteiltu tänä kesänä niin kuivuuden kuin märkyydenkin kanssa. Esimerkiksi heinäkuussa satoi parisataa milliä. Elokuun 5. päivänä sitä ei enää huomaa, sillä pellon pinta pölyää jo. Meneillään on Luomuliiton järjestämä pellonpiennarpäivä maaperästä.

– Mehän emme vielä oikeastaan tiedä, mitä maassa todella tapahtuu. Uutta tietoa maaperän toiminnasta tulee koko ajan, ja on täysi työ pysyä sen perässä, aloittaa Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaalta.

Se tiedetään, että kaikilla maaperän eliöillä sienistä ja bakteereista lieroihin asti on siellä oma tärkeä tehtävänsä. Meidän tehtävämme puolestaan on luoda maahan optimaaliset olot niiden työskennellä. Kun maa toimii hyvin, kasvitkin voivat hyvin. Hyvän kehä voimistuu, sillä maa ruokkii kasveja ja kasvit maata.

apila lapiolla

Erkki Vihonen näyttää, kuinka apilan juuret tunkeutuvat maahan saviseen kerrokseen.

Lapionäyte keskeltä peltoa kertoo aika hyvin, kuinka maa voi. Juurikkaanviljely näkyy yhä tiivistymänä.

Nurmella biologia kuntoon

Monilla tilolla on ainakin yksi ongelmalohko. Kamparsin tilalla se on sellainen, joka on notkolla keskeltä. Aikaisemmat synnit – kuten sokerijuurikkaan viljely – näkyvät yhä pellon tiiveytenä.

– Suomalaisten pellot ovat hyvin vaihtelevia, eikä yleispäteviä ohjeita ole helppo antaa. Siksi on tärkeää tuntea omat lohkonsa hyvin, Vihonen sanoo.

Pellon kunnon perusta onkin aktiivinen, hyvä viljelykierto. Nurmella pellon biologiaa on hyvä parantaa, kunhan se on apilapitoinen ja hyväkuntoinen. Nurmi sitoo maahan hiiltä, joka karkaa monien puutarhakasvien viljelyssä.

Tuoksukin kertoo kunnosta

Aina kun pellolla kaivetaan, kannattaa tarkkailla, mitä sieltä löytyy syvemmältäkin. 

– Ammattilainen myös lapioi peltoaan. Tai sitten voi käyttää virallista penetrometriä maan tiiveyden mittaamiseen.

Jo pelkkä lapion tai penetrometrin työntäminen maahan kertoo aika paljon. Jos siinä tarvitaan voimaa – tai jopa lekaa – jotain on vialla.

Kamparsin pellolla kaivannon reunalla Vihonen kuopii maakerroksia. Pohjalta löytyy savea, joka tuoksuu perunakellarilta. Se on hyvä merkki, maa on biologisesti aktiivista. Tympeä mädäntyneen haju kertoisi kuolleesta maasta.

– Tässä pinnempana nähdään tällaisia teräväsärmäisiä savimuruja, joka kertoo tiivistymästä. Silti apilan juuret ovat tänne hiukan tunkeutuneet ja murut ovat kiinni niissä, joka on hyvä.

Vihonen kehottaa myös kaivamaan vaikka kultivoinnin jälkeen, jotta näkee, mitä tuli tehtyä.

– Painava traktori voi tiivistää jopa 80 sentin syvyydeltä!

maa

Kosteammasta kohtaa peltoa löytyi jo parempikuntoista, hyvin murenevaa maata.

Kohti parempia oloja

Ensimmäinen toimi maan kunnostuksessa on saada vesitalous ja ojitus kuntoon. Sitten tarvitaan lisää orgaanista aineista ja syväjuurisia kasveja, kuten mailasia, mesikkää, hamppua ja auringonkukkaa. Palkokasvit ”lataavat” maata.

Seuraavat toimet ovat talvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus.

– Kun pelto on multavampi, savimaillakin voidaan siirtyä kevätmuokkaukseen.

Lapiotesti kaurapellolla kertoo teräväsärmäisillä maamuruillaan, että töitä on tehty liian märissä oloissa. Lapiosta pudotettu maamöykky tömähtää maahan kokonaisena, eikä hajoa nätisti. 

Mutta löytyy myös liero, joten hyvään suuntaan ollaan Kamparsin kuudentena luomuvuonna menossa.

Kamparsit

Kamparsin tilan isäntäpariskunta Jaana Elo ja Eero Liikkanen siirtyivät luomuun kuusi vuotta sitten.

Aikaisemmat jutut