20 numeroa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 14.12.

mansikka netti18

Myynnissä olevan mansikan alkuperä selviää isotooppien analyysissä.

Teksti: Marja Rantanen ja Saila Karhu Kuva: Saila Karhu

Suomalainen mansikka on arvokas brändi. Siksi ulkomaisia marjoja yritetään kääntää kotimaisiksi, vaikka kasvistuotteiden alkuperän ilmoittaminen on lakisääteistä. Suomalaisen mansikan onneksi kasvuympäristö jättää jälkensä.

Stabiilit isotoopit ovat alkuaineiden, kuten vedyn, hapen, hiilen, typen ja rikin, erimassaisia muotoja, jotka esiintyvät luonnossa tietyissä suhteissa. Suhteet riippuvat sekä ilmastosta että geologiasta. Kasvit sisältävät eri isotooppeja kasvuympäristön määräämissä suhteissa. Esimerkiksi valta­merien läheisyys vaikuttaa veden isotooppisuhteisiin, ja nämä suhteet siirtyvät kasveihin. 

Stabiilien isotooppien suhde muodostaa maantieteellisen sormenjäljen. Mitä useamman isotoopin suhde analysoidaan sormenjälkeä muodostettaessa, sitä tarkempi kuva alkuperästä saadaan. 

Jotta tätä sormenjälkeä voidaan käyttää, tarvitaan varmistettu tietokanta stabiilien isotooppien suhteista selvityksen alla olevasta kasvilajista. Tutkittavia näytteitä voidaan sitten verrata tietokannan arvoihin. 

Kahden kesän näytteet

Viitetietokannan muodostaminen suomalaiselle mansikalle aloitettiin kesällä 2017 alan toimijoiden yhteistyöhankkeena. Mansikantuotantomme alue jaettiin 50 x 50 kilometriä kokoisiin ruutuihin ja joka ruudulta otettiin näyte. Ensimmäisenä vuonna Luonnonvarakeskus keräsi näytteet 70 tilalta eri puolilta Suomea. Noin puolelta näistä tiloista kerättiin uusintanäytteet tänä kesänä, ja mukaan otettiin myös Ahvenanmaa. Marjanäytteiden lisäksi otettiin näytteet tilojen kasteluvedestä. 

Tietokannan marjoja on kerätty kahtena hyvin erilaisena vuonna. Vuoden 2017 kasvukausi oli kylmä ja monin paikoin poikkeuksellisen sateinen. Menneenä kesänä puolestaan kuivuus ja helteet ylsivät uusiin ennätyksiin. Viljelijälle kaudet olivat hankalia, mutta isotooppitutkimuksen näkökulmasta kaksi ääripäätä antavat arvokasta tietoa tietokannan kehittämiseksi ja menetelmän toimivuuden varmistamiseksi erilaisina kesinä. 

Isotooppianalyysiä täydentämään Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehittää hankkeessa hivenainemääritysten hyödyntämistä alkuperäselvityksissä. Hivenaineiden pitoisuuksilla pyritään täydentämään isotooppisuhteiden antamia tietoja esille mahdollisesti tulevien rajatapaus- tai päällekkäistulosten erottamiseksi. Työn tuloksena on jo löydetty hivenaineita, jotka näyttävät olevan Suomessa kasvaneelle mansikalle tyypillisiä. 

Lupaavia tuloksia

Vuonna 2017 kerätyistä näytteistä analyysitulokset ovat valmiit. Ne ovat lupaavia: suomalaiset näytteet ryhmittyvät selvästi omaksi ryhmäkseen. Ne sijoittuvat kauaksi kiinalaisten mansikoiden arvoista ja erotettavuus puolalaisiin verrattuna on myös selvä. Lähimmäksi suomalaisia näytteitä sijoittuu Ruotsi, mutta nekin mansikat pääsääntöisesti erottuvat hyvin selkeästi suomalaisista. 

Vuosittaisvaihtelun selvittämiseksi tämän vuoden näytteet kerättiin pääosin samoilta lohkoilta kuin aiemmin. Sääolosuhteiden vaikutus stabiilien isotooppien suhteeseen selviää, kun uudet tulokset valmistuvat. 

Kausihuoneissa viljellyn mansikan määrä kasvaa kiihtyvällä tahdilla, joten on tärkeää tunnistaa myös tunnelimarjan alkuperä. Kasvualustapohjaisessa tuotannossa maaperän isotooppien suhde ei auta tuotteen alkuperän paikallistamisessa. 

Kasteluvedestä pystytään kuitenkin analysoimaan veden ja hapen stabiilien isotooppien suhde. Oletettavasti menetelmä soveltuu siten myös tunnelimarjan alkuperän varmistamiseen.

Analysointia Suomessa

Hankkeen päättyessä ensi keväänä tietokanta on valmis ja siirrettävissä valvonnan käyttöön. Evira ja Luke ovat myös hankkineet isotooppien analysoimiseen tarvittavaa laitteistoa, joten tulevaisuudessa näytteet voidaan analysoida Suomessa. 

Viitetietokanta vaatii ylläpitoa, joten jatkossakin tullaan keräämään pieniä määriä vuotuisnäytteitä. Lähimaistamme esimerkiksi Viro suunnittelee samanlaisen työn aloittamista. 

Kansainvälinen yhteistyö tuokin suurta lisäarvoa alkuperäselvityksille. Työ alkuperältään oikean mansikan ja kuluttajan oikeuksien varmistamiseksi jatkuu. 

Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkija ja tutkimusprofessori.

 

Alkuperäharhautukset kuriin

• Alkuperäharhautukset kuriin – työkalu kasvituotteiden alkuperän määrittämiseen
• Toiminta-aika: 2017–2019
• Päätoimijat: Luke ja Evira
• Muut toimijat ja rahoittajat: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry, Suonenjoen seudun marjanviljelijäin yhdistys ry, Pakkasmarja Oy, Kasvishovi Oy, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy Marjaosaamiskeskus, maa- ja metsätalousministeriö, Maiju ja Yrjö Rikalan Puutarhasäätiö
• Viitetietokannassa tällä hetkellä 77 tilaa Oulusta Ahvenanmaalle

Aikaisemmat jutut