Juvalaisen Marjatila Teittisen toiminnassa tärkeintä ei ole mahdollisimman suuri sato vaan paras mahdollinen laatu.

Teittinen1

Mansikat lajitellaan poimittaessa erikseen tuoremarjoiksi ja jalostukseen käytettäviksi. Kristiina Davidova ­työssään
poimintavaunulla, jotka ovat suosittuja myös itsepoimijoiden keskuudessa.

 

Teksti ja kuvat: AnnaMarja Vilander

Vuoden marjantuotannon laatutuottaja Marjatila Teittinen on ansaitusti tunnustuksensa saanut. Tilamyymälän ­asiakkaiden kommentitkin kertovat sen: maukkaita mansikoita, todella hyvälaatuisia mansikoita, ensi vuonna tulemme uudestaan. 

Anttolan torilla väki kokoontuu ringiksi marjapöydän viereen eikä Maarit Syrjälä-Teittinen ennätä tuotteitaan esille laittaa, kun asiakkaat ovat ottamassa omiaan.

 – Laatu edellä teemme tätä työtä. Emme pyri kasvattamaan hehtaarikohtaisia satoja, vaan pidämme laatua ykköstavoitteena, Jarkko Teittinen toteaa.

Perehdyttäminen jatkuvaa

Poimijat lajittelevat mansikat ra­sioihin ykkösmarjaan ja laatikoihin jalostukseen käytettäviin marjoihin. Kauppakunnostuksessa marjat käydään kertaalleen läpi ennen asiakkaille toimittamista. 

– Tärkeää on, että asiakas saa kerralla kunnolliset marjat. Kun asiakas kertoo löytäneensä yhden poisheitettävän mansikan 15 laatikon mansikkaerästä, olemme mielestämme onnistuneet laadun suhteen, pariskunta sanoo. 

 Hyvän laadun ylläpitämiseksi työntekijöiden perehdyttämiseen käytetään aikaa.

– Meillä on tiukka seula poiminnassa ja työntekijät on opetettu, että siitä ei lipsuta. Ei riitä, että kerran kesässä käydään läpi asiat, vaan niitä on kerrattava poiminnan edetessäkin, Maarit Syrjälä-Teittinen sanoo. 

–  Kypsän marjan väri vaihtelee eri mansikkalajikkeilla, minkä vuoksi asia on huolella kerrottava poimijoille. Etenkin ’Polkalla’ on tärkeä tunnistaa, milloin se on oikean värinen. Se on päälajike niin meillä kuin muuallakin maassa,  Jarkko Teittinen toteaa.

Mansikalla menekkiä 

Pääsatokausi on heinäkuun viimeisenä perjantaina loppusuoralla. Itsepoimijoita on runsaasti, kunnes sadekuurot saavat sitkeimmätkin siirtymään pellolta sisätilaan.

Varattuja viiden kilon laatikoita käydään hakemassa säilömistä varten ja viikonlopuksi ostettaisiin enemmän mansikkaa kuin tilalla on tarjota.

– Tästä eteenpäin siirrymme rasiamarja-kauppaan, Teittiset toteavatkin.

 Mansikkakausi alkoi tänä kesänä muun maan tapaan pari viikkoa normaalista myöhässä. Ensimmäiset ’Honeoyn’ mansikat päästiin myymään juhannusviikon keskiviikkona Mikkelin torilla. Polka-lajikkeen poiminta alkoi heinäkuun 10. päivä. 

– Jonkin verran on myös Malwiinaa myöhäisenä lajikkeena sekä jatkuvasatoista Riaa, Jarkko Teittinen kertoo.

 

Teittinen2

Tuuli Pesonen varmistaa lajittelun ja laadun poiminnan jälkeen.

Tori on tärkein

Mikkelin torilla myydään mansikoista yli puolet. Se on ollut tärkein myyntipaikka jo Jarkon vanhempien viljelyaikana. Heimo ja Vuokko Teittisen tapaa edelleen torilta mansikkakaudella myyntityössä.

Maarit Syrjälä-Teittinen hoitaa Anttolan torilla mansikan ja vihannesten myyntiä. Tilamyymälä ja itsepoiminta ovat Jarkko Teittisen vastuulla.

 Itsepoimintaan on varattu noin 4,5 hehtaarin mansikka-alasta puolisen hehtaaria. Satokaudella poimimaan pääsee seitsemänä päivänä viikossa. Mikäli itse ei ennätä keräämään tai tilamyymälä on suljettu, itsepalvelukaapissa on niin marjoja kuin vihanneksiakin. 

 – Itsepoimijoita on käynyt tänä vuonna enemmän kuin ennen. Suurin osa asiakkaistamme on kesäasukkaita. Heitä on kyläkunnalla runsaasti, sillä olemmehan Saimaan rannalla, Jarkko Teittinen huomauttaa. 

 Hyvälaatuisten mansikoiden ohella itsepoimijat ovat viehättyneet käytössä oleviin poimintakärryihin. 

– Isäni näki 1990-luvulla marjakurssilla olleessaan vastaavanlaisia kärryjä. Hän valmisti niistä omaan käyttöön soveltuvia, ja minä olen tehnyt lisää tarpeen mukaan, Teittinen kertoo.

Kärryjä työnnetään jaloin taaksepäin, ja niiltä sujuu hyvin myös istutus ja kitkentä.

 

TeittinenJ Syrjälä Teittinen

Jarkko Teittinen lastaa autoa yhdessä Maarit Syrjälä-Teittisen kanssa aamutuimaan ennen torille lähtöä.

 

Maltillista kasvua 

Ennen kuin työntekijät palaavat  kotimaahansa, tarkoitus on  istuttaa 7 000 omista taimista otettua ’Honeoyen’ tainta. Keväällä istutetaan yleensä pieniä frigo-taimia, vaikka ensimmäisen kesän sato jää tavanomaista pienemmäksi.   

– Mansikan viljelykiertoa pitäisi saada nykyisestä 4–5 vuodesta lyhenemään. Maan rakenteen ja mansikan sadontuotannon vuoksi se on välttämätöntä. Nyt viljelyssä on apilanurmen ohella syväjuurista retikkaa, Jarkko Teittinen kertoo.  

 Vuodesta 2009 tilaa viljellyt pariskunta on lisännyt pinta-alaa ja kasveja maltillisesti.

– Olemme kasvattaneet tuotantoa markkinoiden ehdolla, he toteavat.

Vadelmaa, herukoita,  pensasmustikkaa ja marja-aroniaa on yhteensä muutamilla hehtaareilla. Varhaisperunaa ja hernettä on tuotettu tilalla vuosikymmeniä.

– Uusimpia viljeltäviä ovat värilliset porkkanat ja retiisit. Kun on laaja valikoima, tuotteita on helpompi markkinoida suurkeittiöille ja ravintoloille, sanoo Maarit Syrjälä-Teittinen.

Mehuja alettiin valmistuttaa viisi vuotta sitten ja glögejä on ollut joulumarkkinoille tarjolla kolme vuotta. Marja-aronia- ja mansikkaglögi on kysyttyä, ja marja-aroniasta valmistettu siirappi on saanut paljon kehuja.

– Haaveisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu jatkojalostustoiminnan laajentaminen. Se pidetään kuitenkin maltillisena, eikä isoja investointeja ole suunnitelmissa, isäntäväki kertoo.

Ennen tulevaa jalostekautta kypsyvät vadelmat, herukat ja pensasmustikat, joita kaikkia on jo kyselty ja tilauksia tehty.

 

Anttolan tori

Anttolan torilla odotetaan jo mansikoita.

Marjatila Teittinen

  •           Juvan Siikakoskella
  •           1995 Heimo ja Vuokko Teittinen aloittivat mansikanviljelyn
  •           2009 sukupolvenvaihdos: Jarkko Teittinen ja Maarit Syrjälä-Teittinen
  •           2012 lähtien jatkojalosteet 
  •           2017: mansikkaa 4,5 ha Honeoye-, Polka-, Malwiina-, Frida- ja Ria-lajikkeet
  •           Mustaherukkaa 0,7 ha, Ben Tron 95 %, lisäksi koelajikkeita
  •           Pensasmustikkaa 0,5 ha, North Blue- ja Patriot-lajikkeet
  •           Lisäksi punaherukkaa, vadelmaa, marja-aroniaa
  •           Varhaisperunaa ja hernettä molempia 1,5 ha
  •           Erilaisia vihanneksia noin 1 ha
  •           Työntekijöitä yhteensä 17
  •           Marjoista 60 % myydään Mikkelin ja Anttolan toreilla 
  •           Suoramyynti ja itsepoiminta 40 %
  •           Kotimaiset Kasvikset ry:n Marjantuotannon vuoden laatutuottaja 2016
  •           HML:n Mikkelin piirin Vuoden marjateko-palkinto  2017

 

 

  

     

Aikaisemmat jutut